Juha Pesonen

Lämmin kiitos kaikille äänestäjilleni.

140 kuntalaisen tuki on vaikuttava asia, joka teke nöyräksi. Lupaan tehdä kaikkeni ollakseni luottamuksen arvoinen.

Juha

Vaalirauha on viimein laskeutunut Kauniaisten kaduille. Takana on kaksi kuukautta oman ja Kauniaisten Vihreiden yhteisen kampanjan suunnittelua ja toteuttamista. Esitteiden painattamsta, luukuttamista ja jakamista. Parhaita hetkiä ovat olleet kohtaamiset ja välillä pitkätkin keskustelut kuntalaisten kanssa.

Kauniaisten Vihreiden realistisena tavoitteena on saada läpi kolme valtuutettua ja mahdollinen vaa-ankieliasema valtapuolueiden välissä. Näin pystyisimme Kauniaisissa verrattain pienenäkin puolueena tehokkaasti vaikuttamaan ajamiimme teemoihin kuten avoimeen päätöksentekoon, vihreään kaupunkikuvaan ja julkiseen liikenteeseen.

Kauniaisten Vihreiden ehdokaslista puhuu puolestaan ja kampanjamme on ollut näkyvämpi kuin koskaan. Ennen kaikkea tarvitsemme kuitenkin kuntalaisten luottamuksen ja ääniä.

Jos koet ajamamme asiat oikeiksi, äänestää vihreää kaupunkia. Herättele ihmeessä myös kaverisi mukaan tekemään muutosta.

kunnioittaen,
Juha Pesonen
pj. Kauniaiten Vihreät

Olen torstaina 11.10. klo 13:30 Yle Helsingin suorassa Kohti kuntavaaleja -lähetyksessä puhumassa Kauniaisten palveluista ja kannasta metropoliratkaisuun.

Pääkaupunkiseudun kuntien ja HUS:in asiakas- ja potilastietojärjestelmäuudistuksen tähtitieteellisiksi nousevat kustannukset ovat viime päivinä nousseet vahvasti blogosfääriin ja iltapäivälehtien otsikoihin. Pääkaupunkiseudun päättäjille lähetettiinkin tänään oheinen paimenkirje.

Tiedotteessa vakuutetaan, että uusi tietojärjestelmä tulee 10 vuoden aikana  tuottamaan säästöjä nykyisten hajanaisten ja päällekkäisten järjestelmien kustannuksiin nähden. Näin voi periaatteessa toki olla, mutta vertailu on täysin irrelevantti. Mielekäs kustannusvertailuvoidaan tehdä vain uuden tietojärjestelmän vaihtoehtoisten toteutustapojen välillä.

Järjestelmätoimittajien osallistuminen selvitystyöhön on sietämätön tilanne, joka jo sinällään asettaa koko hankintaprosessin kyseenalaiseen valoon. Peli on tässä vaiheessa puhallettava poikki ja aloitettava koko selvitys puhtaalta pöydältä järjestelmätoimittajista riippumattoman tahon tekemänä, ottaen vertailuun mukaan myös alusta asti HUS:in tarpeisiin räätälöity ratkaisu. Merkittävä osa tietojärjestelmän potentiaalisista säästöistä muodostuu hoitohenkilökunnan työn jouhevoitumisen kautta, mikä edellyttää alusta lähtien optimoituja ratkaisuja ja viimeiseen asti hiottua käytettävyyttä. Tämä ei esitetyllä puolivalmiilla ratkaisulla ole saavutettavissa.

Se, maksoiko hanke 1,8 miljardia vai 600 miljoonaa ei muuta itse asiaa – summat ovat kohtuuttomia. Jo kulunut esimerkki Viron 10 miljoonan tietojärjestelmähankkeesta osoittaa, että luvuissa on kertaluokkavirhe, vaikkakin HUS:in tilanteessa integroitavia järjestelmiä olisi moninkertainen määrä.

Juha Pesonen

Valtuuston II varapuheenjohtaja, Vihreät, Kauniainen

***

Uuden potilastietojärjestelmän kustannukset lähellä nykyjärjestelmien kustannuksia

”Mistään 1,8 miljardia maksavan tietojärjestelmän hankkimisesta ei todellakaan ole kysymys, kun puhutaan
Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan ja HUSin yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun hankinnasta”, sanoo järjestelmäpalvelun hankintaa valmistelevan toimiston hankejohtaja, lääketieteen tohtori Antti Iivanainen

”Kyseessä on kustannushyötyanalyysin perusteella arviolta 350–450 miljoonan euron hanke, jonka kustannukset jakautuvat kymmenelle vuodelle. Vertailukelpoisten toteutuneiden hankkeiden kustannukset ovat olleet 600 miljoonaa euroa. Aika lähelle nykyistä kustannustasoa mennään, koska tällä hetkellä nykyisten järjestelmien kulut ovat 49 miljoonaa euroa vuodelta eli lähes 500 miljoonaa euroa 10 vuodessa” Iivanainen jatkaa.

Päällekkäiset kustannukset vähenevät

Hanketoimiston teettämän kustannushyötyanalyysin mukaan pääkaupunkiseudun kuntien ja HUSin yhteinen palveluhankinta saattaa olla jopa halvempi kuin nykyinen kustannusrakenne. ”Investoinnin arvioidaan maksavan itsensä takaisin seitsemänä käyttövuotena”, Antti Iivanainen toteaa.
Hankkeen esittämät luvut perustuvat järjestelmätoimittajille suunnattuihin hintatiedusteluihin ja niiden perusteella tehtyyn kustannushyötyanalyysiin.

Kustannushyöty tulee erityisesti laadullisista tekijöistä kuten paremmasta asiakas- ja potilasturvallisuudesta, komplikaatioiden vähenemisestä ja paremmista hoito- ja hoivatuloksista.  Kustannushyötyjä muodostuu myös tietotekniikan hallinnan ja ylläpidon päällekkäisten kustannusten vähenemisestä.

Tiedonvälitys tehostuu

Kuudella kunnalla ja HUSilla on 10 eri järjestelmää käytössä. Asiakas- ja potilastiedot eivät siirry järjestelmien välillä riittävästi, jotta ne olisivat kattavasti ammattilaisten käytettävissä hoitoa ja palveluita toteutettaessa. Potilasta hoidettaessa tarvitaan häntä koskevat sairauskertomus- ja hoitotiedot ajantasaisina ja helposti saavutettavina palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta.

Maailmalla on toteutettu samankaltaisia hankkeita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
”Meillä hankintaan esitetään mukaan myös sosiaalipuolta esim. vanhus-, vammais- ja päihdepalveluita”, Antti Iivanainen toteaa.
Yhä useammin asiakkaiden ja potilaiden hoitoketjut sisältävät sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluja.

Tällä hetkellä käytössä olevat tietojärjestelmät eivät myöskään riittävällä tavalla tue sähköisiä palveluja, omahoitoa ja työntekijän ja asiakkaan/potilaan välistä tietoturvallista sähköistä kommunikointia. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä muun muassa asiakastyytyväisyyden ja tuottavuuden parantamisen näkökulmasta.

Hankintayhteistyö

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalveluhanketta varten on yhteistyösopimuksella perustettu kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen), HUSin ja KL-Kuntahankinnat Oy:n hankintarengas. Hankinnan kustannukset jaetaan puoliksi kuntien ja HUSin kesken. Kunkin kunnan osuus lasketaan asukaslukunsa mukaisessa suhteessa.  Ylläpidon kustannukset maksetaan käyttäjämäärien mukaisesti.
Hankintarengas edustaa sosiaalitoimen ja perusterveyden osalta 20 prosenttia koko Suomen väestöstä. HUS edustaa noin 30 prosenttia erikoissairaanhoidossa.

Lisätiedot:

Hankejohtaja Antti Iivanainen, puh. 050 340 1540

Kauniaisten tulevaisuus itsenäisenä kaupunkina on vuodesta ja vaaleista toiseen toistuva teema. Aihe on taas ajankohtaisempi kuin aikoihin, sillä osana kuntauudistustaan maan hallitus kokoomuslaisen kuntaministerinsä johdolla teettää Helsingin seudulla esiselvityksen kuntaliitosalueista. Kauniainen tulee olemaan selvityksessä mukana, halusi se sitä tai ei.

Näin monen kauniaislaisen päättäjän kuvitelmissa vallalla ollut ajattelu siitä, että peittelemällä erikoislaatuisuuttamme ja toteuttamalla palvelut mahdollisimman tavanomaisesti emme kiinnitä kenenkään huomiota ja vältymme ulkoisilta uhkilta, on osoittautunut viimeistään nyt vääräksi.

”Korosta sitä, mitä et voi peittää” on sisustuksessa yleisesti toimiva ohje. Sama pätee kunnallispolitiikkaan. Olen vuosien mittaan toistuvasti peräänkuuluttanut kaupungin strategiassa ajattelua, että Kauniaisten on hyödynnettävä kompaktin kokonsa suoma ketteryys ja taloudelliset resurssit, ja tuotettava palveluita tavalla, josta on arvoa myös Kauniaisten ulkopuolella.

Kauniaisilla olisi mahdollista tehdä asioita toisin, hyödyntää alueen korkeakoulujen potentiaalia uusien palvelukonseptien ja perinteisten kuntapalveluiden innovatiivisten toteutustapojen suunnittelussa – olla metropolialueen palveluiden sparraaja, jonka moderneja ratkaisuja seurattaisiin mielenkiinnolla, ei kateudella.

Teemoja kokeilevista kuntapalveluista ja ratkaisuista olisi löydettävissä viljalti mm. kuntapalveluiden ekologisuuden, verkkopohjaisen lähidemokratian, terveys- ja vanhuspalveluiden ja vaikkapa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen saralta.

Blogiani seuraaville kahvin ystäville vinkki. Juttelen keskiviikko 5.9. klo 9 alkaen kahvitrendeistä, -juomista, laitteista ja kahviloista Futuradiossa seuranani kaffecentralen Oy:n toimitusjohtaja John Söderlund.

Taajuus Helsingissä 93,6 MHz, Tampereelle 106,8 MHz.
Ohjelmassa ei puhuta pätkääkään kunnallispolitiikkaa. Ohjelma tulee uusintana sunnuntaina 9.9. klo 11–12.

Kauniaisten asemaKauniaisten asemaKauniaisten yhdyskuntalautakunta ja kaupunginhallitus eivät mielestäni ole toistaiseksi täysin ymmärtäneet HSL:n lippujärjestelmän muutoksen vaikutuksia Kauniaisten kaupungin kannalta. Kaupungin HSL:lle antamissa lausunnoissa on lähdetty koko uudistuksen kyseenslaistamisesta ja toisaalta siitä, että Kauniainen ei ole valmis lisäämään joukkoliikenteen kuntaosuutta. Kyse on kuitenkin paljon muusta, kuin joukkoliikenteen lippujen subventoinnista.

Tässä vaiheessa on jo selvää, että lippujärjestelmäuudistus toteutetaan ja se perustuu kaarimalliin, jonka keskipisteenä on Helsingin keskusta. Kaaret muodostavat vyöhykkeitä, joista sisin A-vyöhyke ulottuu lännessä Lauttasaaren yli, B-vyöhyke tästä eteenpän kehä II:lle, C-vyöhyke Kauniaisista eteenpäin länteen.

Mallissa kausilippu tulee aina ostaa vähintään kahdelle vyöhykkeelle. Ajatuksena on madaltaa rajojen merkitystä. A- ja B-vyöhykkeiden rajalla näin tapahtuukin, mutta tulevalla B- ja C-byöhykkeiden rajalla merkitys korostuu jopa nykyiseen seutulipurajaan verrauuna. Näin siksi, että A- ja B-alueilla asuu merkittävä osa alueen asukkaista ja joukkoliikenteen käyttäjistä. A-alueen asukkaista suurin osa ostaa AB-lipun samoin kuin B-alueen joukkoliikenteen käyttäjistä valtaosa tulee ostamaan AB-lipun. Joukkoliikenteen suuret volyymit keskittyvät siis A- ja B-alueelle.

Näin ollen B-alueen ulkorajasta tulee muodostumaan sekä lipun hinnan suhteen, että mielikuvallisesti metropolin ydinalueen ja maaseudun raja.

Voittajina muutoksessa ovat A- ja B-alueen asukkaat, jotka saavat jatkossa liikuttua nykyistä edullisemmin laajemmalla alueella. Tapiola, Mäkkylä, Leppävaara, Kilo, Mankkaa, Taavinkylä ym. ovat suhteesa lähempänä metropolin ydintä, mikä on alueiden kehitykselle eduksi.

Häviäjiä tulevat vastaavasti olemaan C-alueen rajan väärälle puolelle jäävät kuntalaiset. niin joukkoliikenteen käyttäjät kuin muutkin. Näin siksi, että A- ja B-alueen ulkopuolelle jääminen heijastuu alueen yleiseen kilpailukykyyn, yritystoimintaan ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana. – Vastaava raja on nykyisessä seutulippumallissa aiheuttanut ongelmia mm. Mäkkylän ja PItäjänmäen kohdalla.

B-alueelle oleminen merkitsisi Kauniaisten kaupungilta 500 000 euron lisäystä joukkoliikenteen lippujen kuntaosuuteen. Summa ei ole pieni, mutta toisaalta se on kuitenkin aivan pähkinöitä siihen, miten alueen vetovoiman heikkeneiminen vaikuttaisi alueen kehitykseen ja mm. kuntalaisten asunto-omaisuuden arvoon.

Espoolaiset päättäjät ovat tämän C-alueen rajan vaikutuksen ymmärtäneet ja vaatineet sen siirtämistä ehdotettua kauemmaksi kehä II:ta länteen tarkoituksenaan saada myös Espoon keskus mahtumaan B-alueelle.

Kauniainen on kehittynyt rautatieaseman ympärille ja tulevaisuudessa joukkoliikenteen merkitys liikkumisessa kasvaa. Lisäksi länsimetro tulee muuttamaan joukkoliikenteen kehityksen painopitettä Kauniaisten kannalta epäedulliseen suuntaan.

Tässä tapauksessa paikka auringossa maksaa, mutta varaa rajan väärälle puolelle jäämiseen ei ole.

Kauniaisten Vihreät tarjoavat Granipäivillä 24.5. superfood smoothieita ja biohajoavia kaasupalloja. – Sekä luonnollisesti Vihreää näkemystä Kauniaisten politiikasta ja kaupungin kehittämisestä.

Tule moikkaamaan!