Juha Pesonen

Virka-auton takapenkiltä katsottuna pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutaso ja hinnat näyttävät olevan ihan sopivalla tasolla. Näin voi päätellä ainakin Jan Vapaavuoren lausunnoista joukkoliikenteen hinnoihin ja kehittämistarpeisiin liittyen.

Eivät joukkoliikenteen hinnat sinänsä niin kohtuuttomia olisikaan, mikäli palvelutaso vain olisi hintojen tasalla. Joukkoliikenteen hinnoista puhuttuaessa jätetään poikkeuksetta huomioimatta se, että myös aika on rahaa.

Jos työpaikka sattuu sijaitsemaan joukkoliikenteen kannalta vähänkään hankalassa paikassa, voi työmatkusteluun julkisilla tärväytyä päivässä yli tunti yksityisautoilijaa enemmän. Palkan ei tarvitse olla huima, ennen kuin pysäkeillä ja ruuhkabusseissa istuskeluun käytetyn ajan laskennallinen arvo ylittää henkilöauton kuukausittaiset rahoitus-, ylläpito- ja polttoainekulut. Jos jostain syystä vielä arvostaa myös vapaa-aikaansa, ja kotona tai päiväkodissa on töistä palaavaa vanhempaa odottamassa muutama lapsi, alkaa glamouri ilmastoa säästävästä julkisen liikenteen käyttämisestä ymmärrettävästi jäädä mukavuudenhalun jalkoihin.

Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että samaan aikaan kun osa kansalaisista kantaa vastuun kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, Anna Abreut kumppaneineen tuunaavat citymaastureitaan Xtreme Car Show:ssa. Sveitsissä asiaan on jo herätty. Alppimaassa ollaan toteuttamassa kansanäänestystä hiilihapokkaimpien katumaastureiden kieltämisestä lailla.

Suhtaudun kansanäänestyksiin ja kategorisesti saneleviin rajoituksiin hyvinkin kriittisesti, mutta on herkullinen ajatus, että kaupunkimaastureiden omistajat laitettaisiin päästökaupan omaisesti kustantamaan pääkaupunkiseudunkin joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamista. Ikävä kyllä asiaa ei Kauniaisten valtuustossa päätetä.

Vaalirahoituksen läpinäkyvyys on osa läpinäkyvää päätöksentekoa. Vihreät ovat ajaneet valtakunnallisesti vaalirahoitustietojen julkaisemista jo ennen varsinaista vaalipäivää. Äänestäjän kuluttajansuoja paranee, kun äänestyspäätöstä tehdessä on mahdollsita päätellä, kenen lauluja oma ehdokas tulee valtuustossa mahdollisesti laulamaan.

Sekä henkilökohtaiset, että Kauniaisten Vihreär ry:n vaalirahoitustiedot ovat nähtävillä vaalirahoitus-sivulla.

Työväen Akatemian oppilaskunta järjestää vaalipaneelin keskiviikkona 15. lokakuuta klo 18 – 2o. Työväen Akatemian tiloissa, Vanha Turuntie 14, Kauniainen.

Kauniaislaisista ehdokkaista paneeliin osallistuvat

Juha Pesonen, Vihreät

Pauli Tuohioja, Kristillisdemokraatit

Antti Kurko, Vasemmistoliitto

Mikko Tähtinen, Kokoomus

Tapani Jääskeläinen, SDP

Pidän paneelissa virkeämmän ja vihreämmän kaupungin puolia.

Tervetuloa!

Jalkauduin tänään näiden vaalien tiimoilta ensimmäistä kertaa Kauniaisten keskustaan. Sateinen sää ei lupaillut erityisen loistavaa vaalityöpäivää. Tunnelmaa kuitenkin nostatti se, että yleinen kiinnostus Vihreitä kohtaan Kauniaisissa tuntui nousseen edellisistä kunnallisvaaleista huikeasti. Päivään sisältyi monia hyviä keskusteluja ja kohtaamisia.

Uskoni Vihreiden valimenestykseen sinetöi autoilija, joka vihreän huomioliivini nähtyään pysähtyi, avasi oven ja huikkasi: ”Hei, annapas nyt jotain vaihtoehtoja tälle kokoomuslaiselle meiningille. Olen ihan kyllästynyt!”

Kyllä tällä taas jaksaa viikon.

Kauniainen on mukana oikeusministeriön järjestämässä sähköisen äänestyksen kokeilussa.

Vihreistä Jyrki Kasvi ja Antti Vähä-Sipilä tarkkeilevat sähköisen uurnan perustamista ja äänten laskentaa. Tekninen asiantuntija Antti Vähä-Sipilä tarkkailee äänestyksen kriittisimpiä vaiheita Kauniaisten Vihreiden valtuutuksella.

Sähköinen äänestys on saanut Vihreiltä kritiikkiä, sillä järjestelmä vaarantaa vaalisalaisuuden ja antaa vaalituolksen manipulointimahdollisuuden muutamien järjestelmän kannalta keskeisimpien henkilöiden käsiin. Lisäksi sähköinen äänestys on äänestäjän ja vaalilautakuntien jäsenten kannalta mahdoton läpinäkyvästi valvoa. Myös järjestelmän aikaansaamat säästöt ovat kyseenalaisia.

Edelliset vaalit neljä vuotta sitten menivät helposti. En asettanut kovin suuria ennakko-odotuksia. Valtuustopaikkakin tuli puolittain vahingossa.

Nyt valtuutettuna vaaleihin suhtautuu aivan toisin. Neljä vuotta sitten, varavaltuutettuna, vaaleista oli vain voitettavaa. Nyt on olemassa myös se mahdollisuus, että vaaleissa häviää. Valtuustopaikan menetys olisi isku, jollaista kukaan ei mielellään ota vastaan.

Vaalit ovat väistämättä itsetutkiskelun paikka. Mitä olen saanut kuluvalla kaudella aikaiseksi? Mitä en ole tehnyt? Osaanko tuoda oikeita asioita esille ja koetaanko ne tärkeiksi?

Äänimäärä tulevissa vaaleissa kertoo jotain, mutta ei aukotonta totuutta sekään. Lopputulos on paljolti kiinni kampanjan onnistumisesta, listan koostumuksesta ja monesta muusta muuttujasta. Äänestäjät eivät – ikävä kyllä – voi käytännössä tietää, mitä kukakin on valtuustossa ja luottamuselimissä tehnyt ja millaisia arvoja todellisuudessa edustanut.

Siinä määrin stressaavaa tämä vaalityö etenkin yhdistyksen vaalipäällikkönä on, että toivon lokakuun 26. päivän koittavam pian. Toisaalta haluaisin hidastaa aikaa, että ehtisin paremmin valmistautua loppukiriin.

Länsiväylän mukaan VR-yhtymä on ilmoittanut kunnostavansa Kauniaisten aseman julkisivujen osalta entiselleen. Rakennuksen sisäosia ei entisöidä, niille pysritään löytämään uutta taloudellisesti kannattavaa käyttöä.

Olo on helpottunut, vaikken missään vaiheessa ollutkaan kovin epäileväinen lopputuloksen suhteen. Asioiden etenemisen nopeus sen sijaan yllätti, ja kieltämättä se että VR lähtee kunnostukseen omilla varoillaan – kuten toki kuuluukin. Alan kai muuttua skeptiseksi, koska koen, että kaikki meni tähän asti jotenkin liian helposti.

Neuvottelut ja suunnittelu aseman tulevasta käyttötarkoituksesta jatkuvat vuoropuheluna kaupungin kanssa. On kaikkien osapuolien etu, että rakennus saadaan jälleen aktiiviseen käyttöön ja herätettyä henkiinl. Kaupunki voi osallistua aseman ja alueen kehittämiseen kaavoituksen keinoin.

Menetin yhden vaaliteemoistani. – Hyvä niin!

Kauniaisten Vihreät ovat vaalien alla tavattavissa keskustassa ainakin lauantaisin 11., 18., ja 25. lokakuuta klo 10 – 13:30. Tule tutustumaanen ehdokkaisiin naamatusten!

Jos Venäjä ilmoittaisi yksipuolisesti selvittävänsä maidemme yhdistämistä, keskinäisen yhteistyön edellytyksen tuskin ainakaan paranisivat. Perusteita hankkeelle olisi toki löydetävissä mm. rinnakkaisten hallintokoneistojen poistumisesta, päätöksenteon keskisttymisestä, rantatonttien kaavoittamisen tehostumisesta, alueellisten varallisuusverojen vähenemisestä ja metr… korjaan kaasuputkilinjojen mutkattomammasta vetelystä. Puutulleistakin päästäisiin eroon. Vertaus on naiivi ja kärjistetty, mutta logiikka sama kuin Helsingin kaupunginhallituksen aikeissa lähteä yksipuolisesti selvittämään pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä – omasta vinkkelistään.

Selvityksen johtopäätökset ovat jo arvattavissa. Tilaaja saa omista lähtökohdistaan teetetystä selvitykestä poikkeuksetta haluamansa suuntaisen lausunnon. Uskotavuuden lisääminen onnistuu kätevästi sisällyttämällä raporttiin muutama soraääni. Yhdistyminen ei ilman perustuslakimuutoksia ole onneksi kiinni yksin Helsingin halusta.

Kun muualla yhteiskunnassa parhaat menestystarinat perustuvat kohtuullisen kokoisiin, ketteriin ja keskenään kilpaileviin yksiköihin, Helsingin kaupunginhallitus pitää kilpailua aivan erityisenä uhkana alueen kehitykselle. Tosiasia on, että neljän yhteistyössä toimivan, keskenään terveesti kilpailevan kaupungin yhteenlaskettu panos metropolialueen kehittämiseen on suurempi, kuin mihin yksi keskusjohtoinen koneisto tulisi pystymään.
Suur-Helsingissä reuna-alueiden kehittäminen ei kiinnostaisi enää ketään. Yksittäisen kansalaisen kannalta hallinnon niin sanottu suoraviivaistaminen johtaisi yhteen entistä suurempaan hallintokoneistoon, jolloin päätöksenteko ja vaikutusmahdollisuudet omaan elinympäristöön karkaisivat asukkaiden ulottumattomiin. Tätä demokratiavajetta ei korvata sillä, että kaupunginosavaltuusto tai muu korttelikomitea saisi silloin tällöin päättää, hankitaanko kaupunginosalle osoitetuilla määrärahoilla uusi keinu vai liukumäki.

Kaupunkien yhdistämistä perustellaan usein kansainväliset mitat täyttävän metropolin muodostumisella. Epäilen sitä, että muuttuisi maailmanluokan metropolin sykkiväksi keskuspuistoksi, vaikka Helsingin asukasluku kuntarajoja pyyhkimällä saataisiinkin maailmanluokan mittoihin. Asukkaiden kannalta keskeistä on mahdollisuus käyttää palveluita tarpeen tullen kuntarajojen yli, mikä jo monelta osin toteutuukin. Myös rajat YTV-alueen kaupunkien välisessä julkisessa liikenteessä tulee korvata joustavammilla vyöhykkeillä – tai pikemminkin poistaa vyöhykkeet kokonaan. Mutta se, että matka Espoon perukoilta Itäkeskukseen maksaisi saman kuin ajelu ratikalla eduskuntatalolta kruunuhakaan on tuskin nykyisten helsinkiläistenkään intresseissä.

Jos kyse olisi kansainvälisestä politiikasta, Helsingin kaupunginhallituksen lausuntoa pidettäisiin vakavana provokaationa. Toivon, että pääkaupunkiseudun päättäjillä riittää tästä huolimatta viisautta jatkaa yhteistyön syventämisen tiellä, sillä se maailmanluokan metropoli syntyy hyvällä yhteistyöllä – ja ottamalla kaavoituksen ja liikenteen suunnitteluun mukaan nykyistä pääkaupunkia laajemman alueen.

Eräs helsinkiläinen demari vertasi aikoinaan Sipoota nakkikioskiin. – Tällä asteikolla Kauniainen lienee muutaman Michelin-tähden ravintola? On sääli, jos tarjonta pääkaupunkiseudulla rajoitetaan yhden keskuskeittiön pöperöihin.

Kauniainen sijoittui 24. sijalle tutkimuksessa, jossa etsittiin lapsiperheille parhaiten sopivaa kuntaa. Pääkaupunkiseudun kunnista sijoitus oli paras. Espoo saavutti sijan 44, Vantaa sijan 200 ja Helsinki sijan 301.

Tutkimuksessa menestyneille kunnille oli yhteistä mm. asuntojen edulliset hinnat, lapsiperheiden suuri määrä ja vähäinen rikollisuus.

Lapsiperheiden onnellisuutta ei Kauniaisten osalta voi kuitenkaan perustella ainakaan asuntojen edullisilla hinnoilla. – Kauniaisissa on Suomen toiseksi kalleimmat asunnot. Keskihinnat ovat käytännössä samalla tasolla Helsingin kanssa.

Selitys ei löydy myöskään lapsiperheiden määrästä. Kauniainen on tällä hetkellä yksi maan nopeimmin vanhenevista kunnista. Kauniainen on pikemminkin seniorikaupunki. Väestöpyramidissa on 20-35-vuotiaiden nuorten aikuisten ja päiväkoti-ikäisten lasten kohdalla huikea kuoppa. – Monilla pienten lasten vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole varaa asua kaupungissa.

Kohtuullisen hyvä menestys tutkimuksessa selittynee sen sijaan mm. sillä, että Kauniaisissa on panostettu lapsiperheille keskeisiin palveluihin, päivähoiton ja erityisesti koulujen resursseihin. Lisäksi kaupungin turvallinen ja pikkukaupunkimainen ilmapiiti lisää elämänlaatua. Lapsiperheiden kannalta myös kaupunkirakenne on kohdallaan.

Kauniaisten sijaintiin, kaupunkirakenteeseen ja taloudellisen tilanteen suomiin mahdollisuuksiin nähden 24. sija ei ole mielestäni kiitettävä suoritus. Tuntematta tutkimuksen yksityiskohtia ja mittareita sen tarkemmin väittäisin, että parantamisen mahdollisuuksia on vielä huomattavasti.